YLLÄTTÄVÄ UUTINEN

Myöhäissyksyllä uutisotsikkona on liki joka vuosi ”Talvi yllätti autoilijat”. Kesärenkaisilla autoilla liukastellaan säännöllisesti ensimmäisten pakkasöiden jälkeen. Nyt on kevät. Pitkän koleuden jälkeen muutama lämmin päivä herätti luomakunnan. Harmauden jälkeen hento vihreä on ihme. Siitäkin voisi saada otsikon: ”Kevät yllätti toivottoman”.

Toivottomuuteen, huoleen ja murheeseen on paljon aihetta. Omassa ja läheisten elämässä on sairautta ja taakkoja, elämän värien haipumista, yhteisessä elämässä riitaa ja kylmyyttä. Euroopassa on sota. Maapalloamme kiertää koronavirus ja uhkaa ilmastokatastrofi. Huoli ja murhe kuuluvat ihmisen osaan. Osalle huolenaiheista ei voi mitään, moniin voimme yhdessä tai yksin vaikuttaa. Koivun vihreys ei poista elämän rikkinäisyyttä. Mutta jos toivo puuttuu, seuraa tyhjyys ja lamaannus. Koivun lehdet voivat olla muistutus siitä, että toivoa ja elämää on.

Kristittyinä panemme toivomme Jumalaan, emme siihen mitä ihminen toivoo, kykenee, jaksaa tai osaa. Jumala on toivomme. Niin kuin Luoja kutsuu elämän voiman esiin joka kevät, hän kutsuu meissä uskon ja toivon luottamuksen esiin. Sunnuntaina kirkoissa luetaan Jeremian kirjan luvusta 29: ”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” Vaikka sanojen alkuperäinen yhteys on kaukana Suomen keväästä 2022, tulevaisuuden ja toivon antaja pysyy samana. Tänäänkin voi käydä niin, että ”Jumala yllätti toivottoman”.

Päijät-Hämeen rovastikunnan lääninrovasti Annakaisa Rantala