Rohkeista rohkein

Raamattu kertoo monista rohkeista ja Jumalalle uskollisista ihmisistä. Samalla Raamattu kertoo myös monista sellaisista ihmisistä, jotka eivät olleet rohkeita eivätkä uskollisia. Heitä kaikkia yhdisti kuitenkin yksi asia: jokaista varten Jumalalla oli oma suunnitelmansa. Jokaisen elämä oli Jumalan hyvissä käsissä.

Joskus olen pohtinut, mikä on rohkeaa. Onko se sitä, että uskaltaa tehdä jotain suurta ja hurjaa? Vai onko rohkeus pohjimmiltaan sitä, että menee ja tekee – luottaa ja uskaltaa, vaikka pelottaa?

Raamatun henkilöistä nostaisin esiin rohkeista rohkeimman naisen: Jeesuksen äidin, Marian. Kuinka uskaliasta onkaan lupautua johonkin, jota ei ehkä ymmärrä aivan loppuun saakka! Marian vastaus enkelin ilmoitukseen Jeesuksen äidiksi tulemisesta oli yksinkertainen: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.”

Maria, miten sinä uskalsit? Ymmärsitkö, mihin lupauduit? Voi, jospa voisin saada itselleni saman hurjan rohkeuden! Jo äidiksi tuleminen on valtava askel ja hyppy uuteen. Se, että uskaltautuu Jumalan Pojan äidiksi, on luja luottamuksenosoitus. Se on merkki siitä, että ymmärtää, miten vähän omassa voimassaan pystyy. Siitä, että yksin Jumalassa on toivo. Ja siitä, että vain hänessä on rauha.

Eivät Jumalan tiet ole aina helppoja tai mieluisia. Eivät ne useinkaan kulje suoraan perille. Mutta perille vie se yksi ja ainoa. Se Jeesus, joka sanoi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä.”

Henna Huppunen