Kristityn vapaus

Maailmanlaajuisesti kristityillä ei tänä päivänä mene erityisen hyvin. Vainottujen kristittyjen järjestön Open Doorsin mukaan yli 365 miljoonaa kristittyä kärsivät syrjinnästä tai vainosta.  80 %  uskonnollisesta vainosta kohdistuu kristittyihin. Meillä Suomessa tilanne on vielä hyvä.  Uskon tähden henki ja turvallisuus ei ole uhattuna, vaikka kristillisen sanoman esilläpitoa pyritäänkin rajoittamaan yhteiskunnassa. Uskonnon vapaudessa korostuu negatiivinen puoli, vapaus uskonnosta. Uskonnonvapauden positiivinen puoli, oikeus uskoa ja tunnusta sitä jää vähemmälle huomiolle.

Piispa Seppo Häkkinen käsittelee Paimen-kirjassaan aihetta ”Huoli kirkosta”. Hän lainaa siinä erään opettajan kolumnia uskon häpeästä. Kirjoittajan mukaan kristityt ovat tänään se kansanryhmä, joka on ahdettu kaappiin. Meidän olisi nyt aika tulla ulos kaapista.

Olennainen puoli kristityn vapaudessa ei liity ulkonaisiin olosuhteisiin. Uskossa keskiössä on sisäinen vapaus. Sisäisen, hengellisen vapauden pahimmiksi esteiksi Raamattu mainitsee synnin, kuoleman ja pahan vallan. Ne eivät vaikuta vain meidän ulkopuolellamme, vaan myös meidän jokaisen sisimmässä. Ne pyrkivät sitoman ihmisen ja saattamaan epätoivoon. Näistä elämäämme orjuuttavista siteistä omat voimamme eivät riitä meitä vapautumaan. Siihen tarvitaan Kristuksen, Vapahtajan apua ja armoa. Hän on nämä meitä sitovat voimat voittanut kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan. Jeesus sanoo: ”Jos Poika vapauttaa teidät, te olette todella vapaita.”

Tässä elämässä ei mikään ole täydellistä, ei usko, ei toivo, ei vapaus eikä rakkaus. Ne ovat kuittenkin koettavia ja todeksi elettäviä asioita. Saamme joka päivä tuoda Herramme eteen heikkoutemme, kipumme ja epäonnistumisemme. Hän ottaa meidät vastaan. Se on turvallisuutta ja vapautta, jota tästä maailmasta ei voi löytää. Pieni elämämme ei ole meidän varassamme, vaan suuremmissa käsissä.

Reijo Lehtonen