Ikkuna Jumalan todellisuuteen - Minuuttihartaus

Jumalanpalvelus - mitä siellä tapahtuu? Rukous - sydämen puhetta Jumalalle Sana sinulle - hartaus joka pyhäpäivälle Hartaudet Horisontti Yle AreenaPisara Yle Areena
 

 

En ole uskonnollinen

Tänä aikana ihmiset hyvin avoimesti tuovat esiin oman uskonnollisen vakaumuksensa. Minä olen erityisesti jäänyt miettimään tuota lausetta: En ole uskonnollinen. Mitä sanoja tarkoittaa uskonnollisuudella? Onko uskonnollisuus geeniperimää tai persoonallisuuden piirre, joka sopii toisille, mutta ei kaikille? Uskonnollisuuteen voi sisältyä joko positiivinen tai negatiivinen lataus. Elämme maailmassa, jossa uskonnollisuus ilmenee hyvin moninaisena ja kirjavana. Moni haluaa sanoutua irti kaikkeen uskontoon liittyvästä..

Ensi sunnuntain kirkollisena aiheena on ”Kristityn vapaus”. Päivän teksteissä uskonnollisuus, joka jossakin muodossa on useimmille meille ominaista, saa osakseen arvostelua niin Jeesukselta kuin Paavalilta. Uskonnollisuus keskittyy enemmän ihmiseen kuin Jumalaan. Viime kädessä siinä on pyrkimys itse pelastaa itsensä tiettyjä tapoja, kieltoja ja käskyjä noudattamalla. Uskonnollinen ihminen saattaa kääntää Jumalan hyvät tarkoitukset ja lahjat rajoituksiksi ja taakoiksi itselleen ja muille. Evankeliumiteksti (Mk.2:23-28) kertoo siitä, kuinka Jeesus sapattina kulki opetuslastensa kanssa viljapellon laitaa. Opetuslapset katkoivat tähkäpäitä syödäkseen jyviä. Fariseukset alkoivat nuhdella Jeesusta siitä, että hän salli opetuslasten tehdä sellaista sapattina. Jeesus kertoi heille esimerkin Vanhasta Testamentista. Kun Daavidille ja hänen miehilleen tuli nälkä, Daavid meni Herran huoneeseen, otti uhrileivät ja jakoi ne miehille. Jeesuksen opetus huipentui sanoihin: ”Sapatti on asetettu ihmistä varten, eikä ihminen sapattia varten.”

Uskonnollisuuteen kuuluu tiettyjen tapojen ja sääntöjen ulkonainen, orjallinen noudattaminen, jolla ihminen pyrkii korostamaan itseään ja tavoittelemaan Jumalan suosiota. Paavali puhuu siitä Kolossalaiskirjeessä: ”Kukaan ei saa tuomita teitä siitä, mitä syötte tai juotte tai miten noudatte juhla-aikoja ja uuden kuun ja sapatin päiviä. Ne ovat vain sen varjoa, mikä on tulossa; todellista on Kristuksen ruumis.”

Kristillisen uskon ydinsanoma on vapaus. Paavali julistaa: ”Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen”( Gal. 5:1). Kristus tuli vapauttamaan meidät uskonnollisuudesta uskoon. Usko keskittyy siihen, mitä Kristus on tehnyt puolestamme. Vain uskon kautta voimme löytää vapauden ja rauhan. Uskoa ei sido mikään muu kuin rakkaus. Usko ei ole ihmiselle luontainen ominaisuus. Se on kokonaan Jumalan lahjaa. Raamatullisessa mielessä uskonnollisuus onkin uskon pahin vihollinen ja este. Se pyrkii hämärtämään pelastuksemme keskeisimmän totuuden ”yksin armosta, Kristuksen tähden.”   Otsikkomme lause kaipaa jatkoa, joka selventää kristillisen vakaumuksen sisältöä oikeaan suuntaan: ”En ole uskonnollinen, mutta kyllä minä Jumalaan ja Jeesukseen uskon”.

Reijo Lehtonen

Hengellinen pohdiskelu

Uskonelämä sisältää usein enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Omaan hengelliseen pohdiskeluun voi etsiä rinnallakulkijaa ja kanssaihmettelijää seurakunnasta. Myös internet tarjoaa monenlaisia sivuja oman uskonelämän tueksi. Tärkeintä on se, että uskaltaa rohkeasti kysellä ja etsiä.

Tiedon etsinnän voi aloittaa täältä:

Seurakunnan jäsenyyttä voi pohtia vaikkapa tämän linkin avulla.

Areiopagi on suomalainen nettijulkaisu, jossa pohditaan uskon ja tieteen välisiä kysymyksiä.